lauantai 12. joulukuuta 2015

Areiolaisuus ja nestoriolaisuus elävät Koraanissa

Muhammad tutustui kauppamatkoillaan juutalaisuuteen ja kristinuskoon, mutta varsin pintapuolisesti. Hän kuuli puheita ja juttuja näistä uskonnoista, mutta ei tutkinut tekstejä, koska ei osannut lukea. Kuulemansa perusteella hän muodosti niistä oman käsityksensä ja muokkasi saamiaan aineksia omaan sanomaansa sopiviksi. Tämä sitten heijastuu Koraaniin ja islamiin.

Ne areiolaiset kristityt, joiden kanssa Muhammad keskusteli, eivät uskoneet kolminaisuuteen tai siihen, että Jumalalla olisi poika. Kristinuskon valtauoma ei pitänyt areiolaisia, nestoriolaisia ja monofysiittejä lainkaan kristittyinä. Niinpä areiolaisia, nestoriolaisia ja monofysiittisiä käsityksiä voi löytää Koraanista.

Nestoriolaisuuden mukaan Kristus oli syntyään ihminen, mutta Jumala oli asettunut asumaan häneen. Riita koski siis Kristuksen inhimillisen ja jumalallisen luonnon suhdetta. Nestoriolaiset katsoivat, että vaikka Kristuksella oli yksi persoona, hänellä oli kaksi erillistä luontoa. Tässä oli sopiva kasvualusta myös gnostilaisuudelle.

Khalkedonin kirkolliskokous tuomitsi nestoriolaisuuden harhaopiksi vuonna 451. Khalkedonin 451 kaava lyhyesti ilmaistuna: Kristuksella on yksi persoona, mutta kaksi luontoa (jumalallinen ja inhimillinen), jotka ovat liittyneet toisiinsa sekoittamatta, muuttamatta, erottamatta ja jakamatta.

Nykyihmisen on vaikea ymmärtää tällaista saivartelua, mutta pelissä oli paljon. Kristuksen piti toisaalta olla kaikessa ihmisen kaltainen, jotta hän voi ymmärtää ihmisen heikkouksia, mutta toisaalta jumalallinen, jotta hänen uhrikuolemansa riittäisi sovittamaan ihmisten synnit. Toisaalta monoteismistä piti pitää kiinni, polyteismin suuntaan ei ollut varaa lipsua.

Nestoriolaisuus levisi itään, ainakin Intiaan saakka, monofysitismi aina Kiinaan asti.

* * * 

Koraani kieltää kolmiyhteisen Jumalan, kuten ilmenee seuraavista näytteistä. Koraanin sitaatit ovat Jaakko Hämeen-Anttilan Koraanin käännöksestä vuodelta 2013. (Md viittaa medinalaisiin suuriin)
Ne eivät ole uskovia, jotka sanovat: "Messias, Marian poika, on Jumala." Messiashan itse sanoi: "Israelilaiset, palvokaa Jumalaa, teidän Herraanne ja minun Herraani. Siltä, joka asettaa Jumalalle vertaisia, Jumala on kieltänyt Paratiisin, ja hän saa sijansa tulesta. Väärintekijöillä ei ole auttajaa." / Ne eivät ole uskovia, jotka sanovat: "Jumala on yksi kolmesta." On vain yksi Jumala. Elleivät uskottomat herkeä puhumasta tällaisia, tuskallinen rangaistus kohtaa heitä. (Koraani 5: 72,73 Md)
Messias, Marian poika, oli vain lähettiläs, jota ennenkin oli tullut lähettiläitä. Hänen äitinsä oli hurskas, ja he molemmat söivät ruokaa. Katso, kuinka me teemme heille merkkimme selviksi, ja katso, kuinka nurinkurisia he ovat. (Koraani 5:75 Md)
Te, joilla on Kirja, älkää liioitelko uskossanne älkääkä puhuko Jumalasta muuta kuin totta. Messias, Jeesus, Marian poika, oli Jumalan lähettiläs ja Hänen Sanansa, jonka hän antoi Marialle ja Henki hänen luotansa. Uskokaa Jumalaan ja Hänen lähettiläisiinsä älkääkä sanoko: "Heitä on kolme!" Lopettakaa, se on teille parasta. Jumala on yksi jumala. Ylistys Hänelle! Hänelläkö olisi lapsia? Hänelle kuuluu kaikki, mitä on taivaassa ja maassa. Jumala on riittävä edusmies. (Koraani 4:171 Md)
Edellä olevista viimeisin kohta on Koraanin selkein antitrinitaristinen, kolminaisuusopin vastainen jae, joka määrittelee Jeesuksen aseman islamissa. Myös seuraava sitaatti polemisoi kolminaisuusoppia vastaan: Jeesus on vain profeetta, kuten Aadamkin, ja Jumalan luoma, mutta ei hänen poikansa. Jumala loi kummatkin, mutta kummallakaan ei ollut isää. Jeesus on siis luotu olento eikä Jumalan inkarnaatio.
Jeesus on Jumalan edessä samanveroinen kuin Aadam, jonka Hän loi tomusta ja jolle Hän sanoi: "Ole", ja Aadam oli. (Koraani 3:59 Md)
* * *
Jeesuksen kuolemaa ristillä kuvataan Koraanissa doketistisin sanakääntein. Doketismi kielsi Jumalan pojan inhimillisyyden (so. hänen ihmisyytensä oli vain näennäistä ja kuolemansa ristillä harhaa). Jeesusta ei Koraanin mukaan naulittu ristillä:
He eivät uskoneet vaan puhuivat Mariasta hirveitä valheita / ja sanoivat: "Me tapoimme Messiaan, Jeesuksen, Marian pojan, Jumalan lähettilään." Mutta eivät he surmanneet eivätkä ristiinnaulinneet häntä. Heistä vain näytti siltä (shubbiha lahum). Ne, jotka kiistelevät Jeesuksesta, eivät tiedä varmasti, eikä heillä ole tietoa hänestä, vaan he vain arvailevat. Eivät he tosiaan häntä tappaneet, / vaan Jumala korotti hänet luokseen. Jumala on Mahtava, Viisas. / Kaikki Kirjan ihmiset vielä uskovat Jeesukseen ennen hänen kuolemaansa, ja ylösnousemuksen päivänä Jeesus todistaa heitä vastaan. (Koraani 4:156-159 Md)
Jeesusta ei siis ristiinnaulittu. Jumala suunnitteli sen niin, että se vain näytti siltä. Koraanin mukaan juutalaiset eivät onnistuneet surmaamaan Jeesusta ristillä, vaan Jumala korotti hänet elävänä taivaaseen. Myöhempi perinne selittää tämän mm. niin, että Jumala asetti erään paholaisen Jeesuksen sijaan, ja kun juutalaiset luulivat ristiinnaulitsevansa Jeesuksen, hänen hahmossaan olikin tämä paholainen. Käsitys tunnetaan myös eräistä varhaisista kristillisistä lahkoista. Myöhemmin tätä selitystä käytettiin shiialaisissa äärilahkoissa, joista monet kiistivät johtajansa kuolleen.

Jouko Martikainen pohtii artikkelissaan vuodelta 1992 tätä kohtaa Koraanissa ja sen taustoja. Analyysissaan hän tukeutuu Günther Rissen väitöskirjaan. Muhammad panee juutalaisten suuhun epähistoriallisen väitteen, että he sanovat surmanneensa Jeesuksen:
Mutta eivät he surmanneet eivätkä ristiinnaulinneet häntä. Heistä vain näytti siltä (shubbiha lahum). (Koraani 4: 157).
Länsisyyrialaisessa kirkossa käytiin 500- ja 600-luvulla ns. afthartodokeettista oppiriitaa, jonka pani alulle Julianos Halikarnassoslainen, joka kuoli vuoden 527 jälkeen. Muhammadin kristologia on tässä kohdassa riippuvainen Julianoksen afthartodokeettisesta näkemyksestä. Länsisyyrialaisen kirkon patriarkka Johannes I Sedra (630-648) käsittelee tätä ongelmaa myöhemmin paimenkirjeissään.

Tässä oppiriidassa kyse oli siitä, oliko Kristus jo ennen ylösnousemustaan tai vasta sen jälkeen katoamaton (kr. afthartos). Julianoksen mukaan Kristus ei ollut tehnyt mitään syntiä eikä siten joutunut alistumaan synnin palkkaan eli kuolemaan. Kristus oli pukeutunut siihen ruumiiseen, joka Adamilla oli ennen syntiinlankeemusta. Niinpä Kristuksen ei ollut pakko kuolla kuten muiden ihmisten, vaan hän kuoli meidän edestämme vapaaehtoisesti.

Martikaisen mukaan Muhammad soveltaa Julianoksen kristologiaa oman vakaumuksensa mukaisesti: Jeesus, Marian poika, ei voinut kuolla juutalaisten käden kautta. Muhammad ottaa siis terävästi kantaa kristittyjen keskinäiseen väittelyyn tästä kysymyksestä. Allah ei sallisi vanhurskaan kokea sellaista vääryyttä. Näin ollen juutalaiset olivat illuusion vallassa, ikään kuin olisivat surmanneet Jeesuksen. - Muhammad käyttää Julianoksen kristologiaa ja jäsentää sen areiolaiseen peruskatsomukseensa.

Hämeen-Anttilan mukaan jakeen (4:159) merkitys on hieman ongelmallinen alkukielen pronominien epäselvien viittaussuhteiden takia, mutta ilmeisesti teksti on luettava niin, ettei Jeesus kuollut vaan nousi taivaaseen. Myöhemmän islamilaisen apokalyptiikan mukaan Jeesus palaa maan päälle lopun aikoina, surmaa Antikristuksen ja hallitsee joitakin vuosia, joiden jälkeen kuolee ja herää henkiin ylösnousemuksen päivänä.
Jumala sanoi: ”Jeesus, Minä otan sinut ja korotan sinut luokseni, puhdistan sinut uskottomista ja asetan seuraajasi ylösnousemuksen päivään asti uskottomien yläpuolelle. Sitten teidän on palattava Minun luokseni, ja Minä tuomitsen teidän kiistanne. (Koraani 3:55 Md)
Tämän mukaan Jeesus ei kuollut ristillä, vaan hänet otettiin elävänä taivaaseen, josta hän aikojen lopussa palaa maan päälle.

Nestoriolaisuus on 1900-luvulla lähentynyt roomalaiskatolista ja ortodoksista kirkkoa. Liekö aika parantanut haavat vai onko tapahtunut jotain muutakin.

* * *
Lähteet:
Koraani. Suom. Jaakko Hämeen-Anttila. Helsinki: Basam-Books. 2013.

Martikainen, Jouko, Lähi-idän kristillinen perinne ja islamin synty. - Kyyhkynen, Marjatta (toim.) Ajankohtainen islam. Helsinki: Kirjapaja. 1992. s. 89-91

Kauko Puottula 2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti